Kennelnimi: Pijan Daddys Favorite
Syntynyt: 20.8.2006
Isä: Diplomatic Drake ze Záhrabské
Emä: Pijan Bella Grazia
Kennelnimi:Champion Cheko ze Záhrabské
Syntynyt:26.4.2007
Isä:Hosszubereki-Csaszar GAMMA
Tilasin juuri Ossille länkivaljaat, pulkan vetoon.Nahkaiset,käsintehdyt,eikä hinta päätä huimaa,45€+postikulut 12€.Perjantaina päästään jo sovittelemaan aisoja nuihin ja sitten ei muuta ku tyhjällä pulkalla kokeilemaan.Kun harjoittelu alkaa sujua,taitaakin pikkumimmit päästä vuorotellen pulkan kyytiin.
Onnilla ei vielä vedätetä muuta kuin tyhjää pulkkaa,odotellaan ensin lonkkakuvausta ja jos lonkat on ok,niin sitten taakalla.
ArkiTOKOssa ollaan Onnin kanssa käyty jo kerran.meni vähän hulinan puolelle,kun olis kaverit vaan kiinnostanut enemmän ku äitin namit taskussa.nyt kotona harjoittelu sujuu mallikkaasti,mut saapa nähdä miten huomenna taas hallissa.
Tää viikko menee trimmauksia tehdessä,messari ja VOITTAJA08 lähestyy....sunnuntaina sinne sitten.
Luonnetesti vol3
Tätä ei meinaa oikeesti enään uskoa todeksi.
ossin luonnetesti paperit palautuivat korjattuina viime perjantaina kotiin.
Eilen olin trimmaamassa asiakasta kun puhelin soi...
Ossin luonnetestin pisteet on vieläkin laskettu väärin...joo-o,ihan oikeesti.Pahoitteli toimitsija kovasti ja totesikin,että hän ymmärtää jos mun huumorintaju ei enään riitä tähän.No,riittää mun.Ei tässä itkukaan auta.Ei kun taas paprut takasin tuomareille korjattavaksi.Yhteispisteet luonnetestissä onkin sitten jo huikeat 143...hyvä Ossi,olet ihana
Pari päivää testin jälkeen sain puhelin soiton,jossa kerrottiin että Ossin tulokset oli laskettu väärin.Niinpä,jätkä saikin oikeesti pisteitä 133 = )
Lähetin sitten paprut takasin toimitsijalle,joka käyttää ne rekkarin tuomareilla allekirjoitettavana,jotta menee oikein.Tällä viikolla pitäs saada paprut jo takaisin.toivottavasti.
Eilen kävästiin Ossin kanssa luonnetestissä.Paljonm paremmin ei olisi voinut mennä.Ainoa vaikeus oli pimeä huone,josta Ossi ei suostunut mua tulemaan hakemaan,vaikka näki mut ja pyysin ja anelin lopussa.Syyksi en keksi muuta kuin klinkkerilattian...poika vissiin luuli joutuvansa pesulle pimeeseen saunaan,eikä siksi tullut ku matelemalla mun luokse.
Muutoin kaikki meni mallikkaasti.Kokemuksenakin toi oli huippu kiva.
Yhteensä pisteet 123,laukausvarma+
ja kaik kohdat paperissa täyttää snautserien jalostusohjelman asettamat tavoitteet.
Aikalailla meni nappiin muutoinkin koko homma.Mielikuva koirasta vastasi paljonkin sitä mitä olin ajatellut.
Erityismainintakin saatiin,kun tuomari käski kaikkien tallentamaan "kovalevylleen" mallikkaan ja salamannopean väistön,tynnyrin kieriessä meitä kohti.Jätkä pomppas ihan paikallaan ympäri katsomaan mitä sieltä tulee niskaan...
Ja ohjeiksi kotiin tuli lisätä vetoleikkejä.Meillä kun isäntä on se joka leikkii ja äiti vaan hoitaa karvat,ruokinnan ja lenkkeilyn.Ei oikein poika käsittänyt miks äippä yrittää heilutella keppiä nenän edessä.
Tänään on Ossilla nimpparit ja sen kunniaksi lähdetään kohta ajelemaan lonkkakuvaukseen = )
5 koiraa pitäs olla sillon paikalla ja kaikki taitaapi olla uroksia.Mukava ilta siis tiedossa,kun 5 urosta kyräilee toisiaan = )
Toinen mukava juttu tässä illassa on se,et Onnimanni kun jää kotiin,niin lastenhoitajan hermot on todellakin koetuksella.Onni kun on ihan mammanpoika ja huutaa ja vikisee,jos mä lähden johonkin.Ja voipi olla vikinä ihan hirveetä kun ossikin lähtee...toivottavasti ei kuitenkaan koko iltaa pirise.
Mikkeliin ei lähdetty vaan peruutettiin se näyttely,kun oli siellläkin tuomari muutos.Nyt saa poikien turkit kasvaa ihan rauhassa vaikka villakoiramallisiksi,sillä seuraava näyttely,jota ollaan suunniteltu,onpi vasta lokakuussa ja täällä Hyvinkäällä.
Eilinen ilta meni poikia laittaessa.Tai siis lähinnä siistiessä ja pestessä.Tänään sitten lähdetään Järvenpäähän kuuntelemaan kuinka "koira on hieman ylipitkässä karvassa"
On vähän pitkäksi siis päässyt turkki,mutta kun kerran olen ilmoittautunut ja maksanut näyttelyn me mennään,siltikin vaikka mä voisin tuomarimuutoksen takia saada rahani takasin.
Viikon päästä olis vielä Mikkelin näyttely ja sit alkaakin pojilla kesäloma ja näyttelytauko.Tauko kestää ainakin lokakuuhun asti,jolloin meillä olis sitten Hyvinkäällä erkka.
Illemmalla tuloksia...varmaan sininen ja sininen = )
Mätsäri tuli siis käytyä läpi.Onnin kanssa meni harjoitukset kotona hienosti,mut eka mätsäri oli pojalle liian kova paikka.Niin paljon koiria ettei pystynyt keskittymään ja pientä alko hirvittämään.Osittain mua pikkusen närästääkin toi mätsärisysteemi,sillä kaikki pennut,noin 30 kpl pyydettiin yhtäaikaa kehään.Kehä oli pieni,joten voitte kuvitella miltä pennuista siellä tuntui,kun oli kuonot ja peput vastakkain.No,ens kerralla on hauskempaa.
Ossi sai punasen nauhan ,muttei sijoittunut...oli silti viimesten pois pudotettujen joukossa = )
Ja Lahteen sitten ilmottauduttiin.lokakuun lopussa olis siellä sitten KV näyttely
Tänään on Hyvinkäällä mätsäri johon meitin koirat,molemmat osallistuu.Meinasin ilmottaa Onnin pentuihin,Ossin maxeihin ja sit vielä meitin esikoinen, kohta 12-v haluaa ekaa kertaa osallistua kanssa.Ilmoitan heitit sitten koira/lapsi osuuteen.Selkeesti neitokaista jännittää,vaikka sanookon ettei tunnu missään.
Koko viikko ollaan sitten harjoiteltu.Onnimannilla sujuu kävely ja seisominen mielialojen mukaan.Onhan tuo vielä ihan vauva,jotta katsotaan mopntako märkää ja hiekkaista lipasua tuomari saapi.
Eilen tavattiin ekan kerran Miisa ja Miisan omistaja.Tänään sitten lähdettiinkin heti yhdessä metsälenkille.
Ei muuta kuin kolme koiraa autoon ja menoksi.Ajettiin läheisen suolammen luo,ja käveltiin(rämmittiin) metsässä.Koirilla oli ihan turkasen hauskaa.Varsinkin Ossilla.Vihdoin ja viimein oli tasapuolinen leikkikumppani.Ossi nauttii juosta karkuun muita,ja nyt poika sai todellakin mutkitella ihan tosissaa.Rytinä vaan kävi,kun pariskunnalla oli niin kivaa.
Onni manni reppana jäi himpun leikin ulkopuolelle,muttei se tuntunut nappulaa vaivaavan yhtään..
Lenkin päätteeksi vietiin koirat lammelle juomaan...loppu tulos oli se,että meitin Onnimanni kahlasi ja polski aivan ihastuksissaan,Miisa vanhana konkarina,kahlaili ihan tyytyväisenä lutakossa,mutta mitenkäs kävikään Ossin,Loikka veteen,toinen loikka, ja plumpppps.Koko koira hävisi veden alle.Ehdin jo mielessäni nähdä itseni kylmässä vedessä koiraa pelastamassa,kun turpakarvat nousi pintaan...huh.Uimatyylissä ei Ossilla ole kyllä kehumista,kummallisessa pystyasennossa toi sitten räpiköi itsensä rantaan....ei ole vesipeto meitin Ossi.


Liikkuvista koirista ei ole kovin helppo saada kunnollista kuvaa


Lopuksi tulitiin vielä meitin pihalle juoksentelemaan ja kahvittelemaan

Tää kuva oli myös pakko laittaa.Kaverilla on kohtalaisen kookas rotikka,yks päivä meitin miniprinsessa sitten kiikku koiran likellä ja koko ero on aikasta huima kaveruksilla.

Illalla innostui nvielä sitten ompelemaan.tarkoitus oli tehdä kaverin koiralle(kääpiövillis) puku,pahimpia nuoskakelejä vastaan.Löysin ohjeen käsityölehdestä ja niin sitä ommeltiin.
Tässä tulos

Kuvassa on Ossi uuden uutukaisen pääkallofleece-pukunsa kanssa...ei siis taaskaan koko merkinnät olleet ihan paikkaansa pitävät.Nyt täytyy lähteä tekemään pienempiä kaavoja ja uutta pukua.
Mä olen tän päivän arponut,vienkö Onnimannin jo nyt mätsäriin...kokeilin äsken pihalla liikkeitä ja seisomista.Kotipihalla homma toimii mutta taidan sittenkin jättää väliin.Ehtiihän tuo napero laukata nuissa näyttelyhommissa vielä moneen kertaan.
Ossin kanssa sen sijaan meni tooooodella loistavasti.Jätkä seistä napotti kuin vanhakin tekijä.Siitä tuomarikin huomautti.Kuulemma vuoden ikäiseksi nuoreksi koiraksi,meillä on jo homma hanskassa...joten tällä kertaa tanskandoggi sai sinisen ja me punaisen nauhan.Joten kyllä me nyt taas aletaan katsastamaan oikeeta näyttely kohdetta.
Tulihan lenkkeiltyä.Läksin hermojen lepuutus lenkille Ossin kanssa.onnimannia ei taasenkaan mukaan huolittu,kun tahti on meillä aikasta reipas ja matka sitten vastaavasti pitkä.olis pentu väsähtänyt jo alkumatkasta.
Ihana olo.Pää on tyhjä,korvat jaksaa kuunnella taas lapsi katrasta ja olo on niin rentoutunut.Nyt jaksaakin taas tehdä vaikka mitä.Pienestä se on ihmisen elo kiinni.Onnen murusia.
Edellisessä kuvassahan Onnimannilta puuttuu yläetuhampaat,nyt en viitsi edes kuvata,puuttuu alaetuhampaat,samanlainen kolo,mutta alempana = )
Pakko oli ottaa kuva meitin vintiöstä.Pikkuherralta on tippunut molemmat ylä etuleegot yhtäaikaa...hauskan näkönen pakkaus.

Ja Ossin kanssa lähdettiin mätsäriin.Muuten ihan kivaa oli,mut vettä tuli kuin esterin sieltä,joten oltiin liko märkiä molemmat...silti saatiin punanen nauha ja vaikkei meillä ollut tuota hienoa karvapeitettäkään niin pärjättiin.
Niinhän se meni mun synttäripäivä ihan siivillä.
Tänään taas siistin pentua.Yhteistyö alkaa jo sujua mallikkaasti.Tässä olis uusin poseeraus kuva,elikkäs Onni 15 viikkoa.

Tää päivä meni ihan lenkkeilyksi.Ensin aamusta hihna lenkille OnniMannin ja Ossin kanssa.Ihan pikku korttelikierros tehtiin,jotta Onni oppis hihnassa kulkemaan kunnolla.Sitten kun kotipihalle päästiin,Ossi näytti taas hapanta naamaa.Ei oikein noi pennun pikku lenkit ja vauhti riitä Ossille.Se oli lähdetävä kiltisti mun äijän kanssa metsään.
En muista millon olisin herran päästänyt vapaaksi....hiukan hirvitti,mut ei muuta ku irti hihnasta ja härremygood...mihin piruun se juoksee ja lujaa??? No,kun herra lähti eteen päin polkua pitkin sellasella kyydillä mä päätin olla jäärä.Lähin ihan piruuttani ihan toiseen suuntaan.mieli teki kiljua koiraa takasin mut en ätillänikään viitsinyt.Joo,myönnetään,kamala akka = ) Ei menny montaakaan hetkeä kun Ossi tuli partatutisten mun luo.Oli vähän ihmeissään mitä mä oikein touhuan.Heilu siinä sitten mielinkielin ja spurttas uuteen laukkaan...minä vaihdoin taas suuntaa ja hiippailin pusikoiden takana...tuli jätkä taas hienosti luokse,ilman pyytämistä.Kolme kertaa piti vaihtaa suuntaa,ennen ku toi rutale tajus,et onkin pysyttävä likellä tai muutoin toi akka vielä karkaa.Sen älynväläyksen näki oikein silmistä.Sen jälkeen ei herra menny pitkällekään ja kun meinas tehdä mieli mennä pidemmälle ja lujempaa kuin minä,muisti pysähdellä vähän väliä kurkkimaan taakseen,jotta olenkos siellä vielä.
No,tuolta metsäkeikalta selvittiin tunnissa kotiin ja olikin lapsukaisten ja miehen lenkin aika.Suunta kohti sunnuntai markkinoita.Siellä käytiin ostamassa perinteiset arvat koko poppoolle ja syötiin kunnon muurikka letut mieheen.
Kotiin päästiin niin grillattiin helppoa pihasapuskaa ja mä itse sain sellasen älynväläyksen että.Mä siis en syö sieniä ollenkaan,ne suorastaan etoo mua,mut sillä hetkellä,mä tunsin vastustamatonta vetoa sienimetsään.Ei kun koira autoon ja metsään.Vajaa parituntia siellä sitten kahlattiin risukossa.Hauskaa oli kaikilla ja liikunta saatiin reippaasti.Huomenna keskitytäänkin sitten vaan lihasten kasvatteluun,sillä eikös ne sano että lihakset kasvaa levossa.On tainnut poika sekä emäntä ansaita lenkittömän päivän.
Loppu illasta meillä olikin aika rauhallinen snautseri.Tässä Ossi nykyisellä lempimakuupaikallaan,ampiaisten kera

Eikä Onnikaan kamalan reippalta vaikuta,vaikka pikkusta ei vielä metsään mukaan huolittukaan.
Meitin Onni on ollut koko yön tekemättä tarpeitaan ja mä olen tosi ilonen siitä.Kahtena aiempana aamuna on saanut kerätä ripaska kasoja eteisestä keittiöön asti.Matkaa siis monta metriä.Pikku herralla on ollut maha pikkusen sekaisin.
Tänään täytyy muistaa tilata aika tehoste rokotuksiin ja rabiekseen.16. päivä herra täyttää sen 16 viikkoa ja sit ei tartte enään odotella kuin pari viikkoa ja päästään muiden koirien kanssa tekemään tuttavuutta.Tai kyllähän me nytkin jo treenataan tutuilla koirilla,mut nyt päästään sitten vaikka koirapuistossa käymään.
12. päivä,mun synkkäripäivänä olis täällä Hyvinkäällä taas matchshow.Ajattelin oskarin kanssa vaikka siellä käydä piipahtamassa.Pysyis harjoiteltu taito muistissa pikku kertauksilla,sillä mä en oikein tiedä millon seuraavan kerran lähdetään oikeeseen näyttelyyn.
Mutta nyt,mun karvaset/karvattomat lapset vaatii huomiota ja mä päätän löpinäni tähän.
Onni mannilla on erikoisia piirteitä,esim.jos portaalle laittaa ruokaa ei sitä voi tehdä ainakaan helposti vaan...

Tässä pari valjakko Pihla 11kk ja Onnimanni 13vkoa

Pihla on vielä himpun pidempi...mutta ei kauaa
Ja tässä mun kaikki kolme turjaketta

Nyt mä lähden napsimaan Ossista kuvia...
No,nyt on tehty trimmi.Alkaa pojalla olla niin pitkä karva että kaipaa piakkois nyppimistä.Täytyy heti sitten näyttelyn jälkeen aloittaa urakka.Onneksi sen voipi tehdä pihalla,jää suurin osa karvoista sitten sinne,eikä sisätiloihin.Tässä kuitenkin nyt kuva Ossista,ikää 11kk

Ja ei uskoisi,että kuvan ottaminen on hankalaa...ja siinä tarvitaan kaikenmoista apukättä ja vinkulelua...onnistui kuitenkin hyvin,pienellä temppuilulla.
Pikku herra oli kohden vastahakoinen pöydällä...ihan erimieltä kuin Pia tai minä.Pentu ei halunnut trimmausta,mutta mepä halusimme.Aika reippailla murinoilla ja otteilla jouduttiin alottamaan,sitten herra jo luovuttikin.Tiukka Onni, i-h-a-n-a!Just mun luontonen,koirassa pitää olla potkua.
Savisuti:Varmaan joudutaan juu moneen kertaan ottamaan yhteen herran kanssa,mut eiköhän se siitä.Koira kun huomaa aika nopeesti kenen kanssa kannattaa kepuloida ja minä se en ainakaan ole.
Taisi olla maaliskuu kun Pia piti pentupäivät, meille uusille omistajille.olihan mukavaa, kun sai kädestä pitäen opetusta snautserin trimmaukseen.
Muutamassa tunnissa koirat alkoivat näyttääkin siltä miltä sanutserin tulee näyttää.



Pentupäivillä taisi jo olla puhe näyttelyistä....mutta mä en ole näyttely ihmisiä...tai en ainakaan silloin ollut = ) joten asia jäi sikseen.
Nyt pari kuukautta sitten käytin Ossin Pialla, joka tarkisti onko turkki taas nyppimistä vaille valmis ja siitä se sitten alkoikin.Mokoma sai mut ylipuhutuksi näyttelyyn mukaan.Sovittiin että Pia näyttäis Ossin sitten paikan päällä, koska mä itse henk.kohtasesti jännitän tollasia tilanteita ihan liikaa.
Ei muuta ku kotio ja ilmottautumaan Pinseri-Snaku erikoisnäyttelyyn 9.6.07 Klaukkalaan.
Nyt piti sitten aloittaa ahkera treenaaminen.Miten kävellään ja ennen kaikkea seistään. Onneksi Ossi on ns. kerrasta oppiva poika.Eli jos haluaa oppia niin oppii heti.
Käytiin muutaman kerran näyttelyharjoituksissakin ihan Hyvinkään seudun kennelkerhon järjestämissä.Ja alkoihan tuo koira kulkemaan kauniisti. Noissa näyttelyharjoituksissa saatiin paljon hyviä vinkkejä ja ohjeita joita kotona treenattiin sitten lisää. Tarkoitus olisi vieläkin siellä, nyt jatkossa käydä, sillä lisä harjoitus ei tee koskaan pahaa.
Eipä tajuttu, koirarotua suunnitellessa, että tähän rotuun hurahtaa partakarvoja myöten.
Ossi eli Pijan Daddys Favorite, syntyi 20.8.2006 Mäntsälässä. Juuri noihin aikoihin me isännän kanssa oltiin päästy yksimielisyyteen rodusta.Snautseri se olla pitää. Ainoa mietinnän aihe oli enään koko. Kääpiö oli kokonaan pois suljettu,mutta suursnautseria harkittiin ihan vakavasti.
Soiteltiin sitten suursnautserin kasvattajia läpi ja lähdettiin katsomaankin yhtä 7 kuukautista poikaa.Ihana kaveri, mutta...ei todellakaan meitä varten.Energinen, liiaksikin. Ja kokoakin löytyi, mutta ehkäpä taaperoikäisen mukana kulkiessa, liiankin suuri. Näin me sitten päädyimme lopulliseen ratkaisuun, keskikokoinen.
Siitäpä se sitten alkoi etsintä,mistä meille oma karvakuono? Netissä seikkailtiin ja kasvattajia etsittiin. Ja sitten,törmättiin tähän kuvaan...

Noiden silmien ja tuon katseen edessä,ei voinut muuta kuin tarttua puhelimeen...tuo kaveri olisi meidän.